Luther vaarassa (1)

Otsikko: Luther vaarassa
Viestejä yhteensä: 34
Keskustelu aloitettu: 24.06.2007 18:07
Viimeisin viesti: 25.06.2007 22:18

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 18:07

kuuntelin sitä Sepon puhetta eilen iltaseuroissa ja panin merkille, että aika paljon hän puhui sielunvihollisen uhasta sekä kristitylle että koko seurakunnalle, joka voi kokea oikein vihaisia hyökkäyksiä.

muistamme Lutherin, joka heitti saatanaa mustepullolla. Martti myös paljon kirjoitti paholaisesta musteella (käsikirjoitus meni sitten kirjapainon kautta laajalle).

Paavi surmasi monta, jotka yrittivät katolista kirkkoa uudistaa. Luther oli todellisessa hengenvaarassa ja kun piru ei saanut häntä hengiltä, Saksan kansa raadeltiin hirveällä tavalla uskonsodissa.

koetan näistä sielunvihollisen yrityksistä kampata evankeliumin sana tässä vähän kesälukemiseksi kertoa.

taas toivotan kaikki kommentit, korjaukset, kysymykset jne. tervetulleiksi!

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 20:51

Kuka on Junker Jörg?

Hän on tuntematon kaveri Wartburgin linnassa lähellä Eisenachin kaupunkia (komea linna, josta 1999 tehtiin UNESCOn suojelukohde maailman kulttuuriaarteena).

Tuntematon tyyppi eleli vuoden 1521 tuossa linnassa hiljakseen ja kasvatteli hiuksiaan ja parrankin.

Frederik Viisas oli "kaapannut" Lutherin ja tuonut hänet linnan suojiin pois alkavan uskonpuhdistuksen riehuvasta ja vaarallisesta kamppailusta katolisen kirkon kanssa.

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 20:56

Herra käytti vaaliruhtinas Frederik Viisasta (1463-1525) paljon suurempaan tarkoitukseen, kuin tuo rauhallinen ja taitava hallitsija itse arvasikaan.

Tuomalla hurjapään nuoren miehen Wartburgiin Frederik nimittäin vei hänet pakkolomalle, pois nopeasti kehittyvästä tilanteesta, joka olisi vienyt hänen aikansa.

Linnanmuurien suojassa, kuin takaisin Erfurtin luostarissa, mutta nyt sisäisesti vapaana miehenä Luther pian pitkästyi ja alkoi valitella huonoa vointiaan. Toiminnan mies pidettiin kuitenkin puoliväkisin turvapaikassa.

Ja tuo vuosi 1521 Wartburgin linnassa, oli muuttava maailman.

MikkoL:
Frederik p.o. Fredrik

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 20:58

kun äijällä ei ollut muuta tekemistä kuin seurata kirsikoiden kasvua, hän päätti käyttää ajan hyväkseen.

Luther otti kreikkalaisen Uuden testamentin käsikirjoituksen ja käänsi sen suoraan alkutekstistä saksaksi.

Miehen sielu paloi työlle ja vain 11 viikon kuluessa hän sai työn valmiiksi Wartburgin linnanmuurien suojassa.

Näin syntyi evankelinen kirkko ja näin lähti liikkeelle Jumalan Sana kansan omalla kielellä.

Uusi testamentti saksaksi painettiin 1522 ja loppu on historiaa.

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 21:03

mutta kuten juhannusseurojen saarnaaja Lahdessa sanoi, sielunvihollinen on ahkera ja pelottava vastustaja.

Frederik Viisaan komeat sotamiehet ja paksut linnanmuurit, ei edes Junkkeri Jörgenin salanimi auttanut Lutheria.

Paholainen tiesi, että jotain vakavaa oli tapahtumassa tämän maailman ruhtinaan valtakunnan uhkana.

Näin eivät monetkaan ajattele, vaan lukevat Lutherin äärettömän henkisen painin päivin ja öin perkeleen kanssa hänen keskiaikaisen kasvatuksensa, lähes neuroottisen luonteensa ja muun ymmärrettävän syyn taakse.

koska aikamme ihminen ei monastikaan usko persoonalliseen pahaan eikä sellaista vakavasti otettu historiatiede tunne.

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 21:06

itse sen sijaan uskon, että toki Luther oli keskiajan ihminen, lapsesta lähtien herkkä ja hengistä ja demoneista puhuva ja ...

mutta hänellä oli uskonnollisena nerona hengellinen ulottuvuus, taju ja vaisto, joka useimmilta häntä tutkivalta puuttuu.

olen varma, että vuonna 1521 piru teki kaikkensa estääkseen Uuden testamentin kääntämisen saksaksi.

tuo teos on hirvittävä isku sen valtakunnalle, josta alkoi suoranainen kansankielisten Raamattujen vyöry kautta koko Euroopan.

Jumalan Sana pääsi irti, kun kansa sai itse oppia sitä lukemaan ja tavaamaan Roomalaiskirjettä ja Galatalaiskirjettä ja Johanneksen evankeliumia.

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 21:08

Luther syöksyi usein epätoivon syövereihin ja painajaismaisiin näkyihin, ja kerrotaan että hän heitti Wartburgin linnassa paholaista mustepullolla.

Se läiskä hänen huoneensa seinällä (se on säilytetty jälkipolville) taitaa olla uudempi luomus

joku sanoo, että kääntämällä Uuden testamentin Luther heitti saatanaa mustepullolla. hieno vertauskuva

mutta jotenkin olen vakuuttunut, että nuo hengelliset kamppailut olivat totisinta totta, perkele oli todella kiukustunut.

Luther vastasi Jumalan Sanalla ja veisaamalla iloisia virsiä keskellä masennustaan. (hyvä neuvo)

MikkoL:
tästä on paljon kirjoitettu, tämä on kovin lyhyt ja pinnallinen juttu isosta asiasta. Katso esim. kovin järkevää sivua, jossa tuo hengellinen kamppailu pistetään sielulliseksi masennukseksi... ihan hyvä sivu, mutta ei "ylihengellinen"

http://www.luther.de/en/wartburg.html

Kirjoittanut: MikkoL, 24.06.2007 21:13

Ajan takaa siis kahta ajatusta

Frederik Viisas oli hyvällä asialla, mutta Herra käytti häntä vielä parempaan. Pakkoloma Lutherille täydellisessä turvassa ja piilossa uhkaavalta tilanteelta. Luther käytti ajan parhaalla mahdollisella tavalla ja käänsi tuoreesti alkukielestä Uuden testamentin.

Linnanmuurien sisällä käytiin hiljaisuudessa toisenlaista taistelua, jossa sielunvihollinen koetti masentaa tuon miehen sisäisesti, lamauttaa ja sekoittaa kaikin mahdollisin sielullisin ja hengellisin keinoin.

Haluatko seurata Jeesusta? Hän ei omiaan juuri säästä tämän maailman pahuudelta eikä perkeleen vihalta.

Itkien he menevät ja riemuiten palaavat runsaita lyhteitä kantaen, laulaen ilovirttä Herralle Jeesukselle!

omituinen juttu, miten se nyt näin. eikö Jeesus pitänyt viedä kaiken ilon ja jännityksen elämästä?

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 13:43

Evankeliumin asian kannalta auttaa, jos on jonkinlainen kuva Saksan valtiollisista rakenteista Lutherin aikaan.

Koetan sitä tässä hieman tutkistella taustana uskonpuhdistuksen ajan tapahtumille. (Yritän löytää oikeita suomalaisia sanoja, mutta varmaan tässä en aina onnistu.)

Lutherin vei suojaan Wartburgin linnaan (ja samalla tärkeään työhön) Saksin vaaliruhtinas Fredrik III.

minkä ihmeen saksin? mikä ihmeen vaaliruhtinas?

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 14:02

Itse he sanovat Deutschland ja britit sanovat Germany, ranskalaiset Allemagne ja arabit sen mukaan almania. Ruotsalaisilla on Tyskland

Suomalaiset tuntevat Saksan maan

Saksan pohjois- ja luoteisosassa on saksien maakunta, jossa saksit asuvat (Saxony). Tulivat siten tutuiksi suomalaisille ja koko maa sai heidän nimensä.

Saksi on yksi ruhtinaskunta Pyhässä saksalais-roomalaisessa kuningaskunnassa, jonka frankit perustivat vuonna 843. Se oli muodollisesti pystyssä Napoleonin aikoihin asti vuoteen 1806.

(Keskiajan nimi "Heiliges Römisches Reich Teutscher Nation" ehkä selittää ruotsalaisten Tyskland sanan - ehkä ei)

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 14:14

Vaaliruhtinas, Kurfürst (englannin Elector) oli oikeutettu osallistumaan Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin vaaleihin.

Lutherin suojelija, Fredrik Viisas, oli siis Saksin vaaliruhtinas. Vanha ylpeä Saksi monine keisareineen oli pirstottu ja 1260 muodostettiin askanialaisten alueesta pienet Sachsen-Lauenbergin ja Sachsen-Wittenbergin ruhtinaskunnat.

Lutherille tärkeän kaupungin seutu, Sachsen-Wittenberg, oli liitetty 1423 thüringeniläisten ja vendien asuinalueisiin, ja näin syntyi eräs Pyhän keisarikunnan voimakkaimmista ruhtinaskunnista.

Hänen suojelinsa oli siis tuon ajan Saksan todellisia voimamiehiä, ei mikä tahansa pikkuruhtinas.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 14:21

Pyhän Rooman keisarikunnassa oli Lutherin aikana seitsemän vaaliruhtinasta, joista kolme oli hengellisiä ja neljä maallisia

Mainzin arkkipiispa
Trieren arkkipiispa
Kölnin arkkipiispa

Böömin kuningas
*Palatinan vaaliruhtinas
*Brandenburgin vaaliruhtinas
*Saksin vaaliruhtinas

(*Pfalzgrafschaft bei Rhein (Kurpfalz) ruhtinas
*Brandenburgin margave
* Saksin herttua)

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 14:52

Vaaliruhtinaat olivat Pyhän Roomalaisen keisarikunnan monien ruhtinaiden kermaa. Vain he saivat käyttää kunnianimeä Durchlaucht.

Muiden ruhtinaiden tavoin heillä oli tietty autonomia sutheessa kuningaskuntaan sekä oikeus sotilaspoliittisten liittosopimusten solmimiseen.

Mutta tämän lisäksi heillä oli monopolina kulta- ja hopeakaivokset alueillaan, rahanlyöntioikeus, lupa kerätä tulleja ja veroja sekä oikeus verottaa juutalaisia.

Vaaliruhtinaiden tuomioistuimilla oli erityisiä etuja ja heidän alaisiaan ei tuomittu keisraikunnan oikeudessa. valitusoikeus toki oli.

He osallistuivat valtionhallintoon raatihuoneessa ja olivat siis teoriassa keisarin valitsijoita (käytännössä kruunu kulki suvussa)

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:02

Martti Luther kiivastui Johannes Tetzelin törkeästä anekaupasta, jossa käytännössä Kristuksen ja kaikkien pyhien ansaitsemaa armoa myytiin rahasta kirkon hallussa olevasta taivaan pankista.

Hän lähetti asiasta pyhäinpäivänä 1517 kuuluisaksi tulleen kirjeen Mainzin arkkipiispalle, joka oli siis yksi kolmesta Pyhän Rooman keisarikunnan vaaliruhtinaasta, erittäin korkea-arvoinen viranomainen. Tästä kertoo hänen tittelinsä, joka on Lutherin kirjeen alussa

Dem hochwürdigen Vater in Christo
und durchlauchtigsten Herrn, Albert, Erzbischof der Kirchen zu Magdeburg und Mainz, Primas, Markgraf zu Brandenburg usw.,
seinem Herrn und Hirten in Christo,
geachtet in Ehrerbietung und Liebe!
Jesus.
Gnade und Barmherzigkeit Gottes und alles, was er vermag und ist!

MikkoL:
myös Markgraf zu Brandenburg?

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:05

Nyt oli vain niin onnettomasti, että tämä maallisella ja taivaallisella vallalla puettu arkkipiispa, Albert usw. oli itse henkilökohtaisesti mukana paavin toivomassa ja suurten pankkiirisukujen hoitamassa anekaupassa ja hyötyi siitä.

Tällä tavalla kirjeitä kirjoittelemalla saadaan vaarallisia vihollisia korkeilta paikoilta. Koskemalla heidän tuloihinsa.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:07

minulla on käsitys että Luther kirjoitti korkealle esimiehelle vilpittömästi uskoen, että tämäkin kauhistuu kun kuulee. Tästä kertoo esimerkiksi:

"Es kommt hinzu, hochwürdigster Vater im Herrn, daß es in jener Instruktion für die Ablaßkommissare, die unter Eurem Namen ausgegangen ist, heißt (sicher ohne Euer Wissen und Eure Zustimmung), die eine der Hauptgnaden sei jenes unvergleichliche Geschenk Gottes, durch das der Mensch mit Gott wieder versöhnt wird und alle Strafen des Fegefeuers getilgt werden; desgleichen, daß eine Reue nicht nötig für die sei, die Seelen erlösen oder Beichtbriefe kaufen."

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:08

korkea-arvoinen isä, tällaista tehdään teidän nimissänne teidän varmaan siitä tietämättä...

korkea-arvoinen isä valitettavasti tiesi tarkoin

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:18

Luther oli kamppaillut uskonasioiden kanssa rajusti ja löytänyt Psalmeista ja Paavalilta ja Habakukilta avun Herran avatessa hänen silmiään.

Tetzelin myymät aneet johtivat johtaen lokakuun vallankumoukseen, Wittenbergin 95 teesiin 31.10. 1517
ja kirjeeseen Mainziin.

Luther ei vielä ollut koko kirkon kriitikko, josta arkkipiispalle osoitettu viaton kirje kertoo.

Mutta arkkipiispa ei ollut varsin viaton.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:22

Albert Hohenzollern (1490-1545) omisti jo kaksi piispan virkaa, mutta halusi kolmannen.

Paavi Leo X myi kirkon virkoja avoimesti Roomassa, ja vaati "kahdentoista apostolin mukaan" 12.000 kultadukaattia.

Albert sanoi, että on valmis "seitsemän kuolemansynnin" mukaan maksamaan 7.000.

Paavi sitten vähän laski hintaa, ja Albert sai arkkipiispan hiipan 10.000 dukaatilla.

Leo X määräsi kahdeksan vuoden aneet Mainzin arkkipiispalle, josta kuitenkin puolet piti lähettää Roomaan Pietarin kirkon rakentamista varten.

Tällainen oli kirkon tila ja tällainen Albertin asema, pikkuinen velka Roomaan joka piti hoitaa. Mitä siinä painoi miehen mielessä joku Lutherin kohtelias kirje tai jonkun Kristuksen ansaitsema armo.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:26

On aivan käsittämätöntä, miten syvälle korruptioon ja ylimieliseen röyhkeyteen oltiin vajottu, kun kaupankäynnissä Kristuksen seurakunnan paimenen virasta heiteltiin vitsiä apostoleista ja kuolemansynneistä.

Kunpa ei oma kirkkomme koskaan olisi tilanteessa, jossa kirkonmiehet puhuvat leikkimielellä uskonasioista puntaroidessaan metsäkauppoja, kiinteistönhoitoa ja kirkollisveroja.

Silloin ovat vitsit vähissä siltä seurakunnalta ja kohta niiltä kirkonmiehiltäkin. He eivät niitä omista, vaan Herra Jeesus Kristus, joka on kirkon ruhtinas ja kuningasten kuningas.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:33

Saadakseen viran, Albert otti Jacob Fuggerin pankilta 21.000 dukaatin lainan.

Siitä hän siis maksoi ensin 10.000 dukaattia paaville ja oli nyt korviaan myöten velassa Fuggereille.

Fugger tajusi, että todellisia tuloja oli mahdollista saada, jos seurakuntalaiset ostavat aneita itselleen tai rakkailleen kiirastulen kauhuja peläten.

Pankkiirit auttoivat Albertia ja löysivät hommaan tehokkaan kauppiaan, Johan Tetzelin.

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:42

saat jonkinlaisen käsityksen Mainzin arkkipiispa Albertin olemuksesta, jos katsot Mathias Grünewaldin maalausta

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/5/5f/Saint_maurice.jpg

Vasemmalla uskomattoman uljaassa asussa seisovan "pyhän Erasmuksen" mallina oli Albert.

Hänellä edusti täysin päinvastainesta ajatusta koreudesta kuin Laestadius mottonaan

Domine, dilexi decorem domus tuae

"Herra, minä ihailen sinun huoneesi koristelua"

Kirjoittanut: MikkoL, 25.06.2007 15:49

dukaatti on 3.494 grammaa puhdasta kultaa.

tuon osaan ehkä jopa laskea... paavi Leo X myi arkkipiispan viran Albertille 10.000 dukaatilla joten saamme

34940 gr kultaa eikö niin...

eli noin 35 kiloa puhdasta kultaa. Piti anekauppiaat vauhdissa.

yksi Kristuksen veren pisara on paljon arvokkaampi, ei sitä voi edes rahassa mitata.

mutta kun se ehtoollisessa ilmaiseksi jaetaan, ei ihminen aina muista kuinka kallisarvoinen tuo viini ja leipä todella on.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:06

Kiitos Mikko tästä katsauksesta.

Lutherin taisteluun liittyi kiinteästi hänen intonsa tutkia Raamattua ja löytää siitä pitkä Jumalan pelastushistorian kulku. Erityisesti VT:n lehdillä kuvastui se, miten kansa saattoi vuosisatojen ajan olla suuressa hengellisessä pimennossa. Mutta sitten loistaa valo, kuten profetiassa sanotaan: kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon.

Juuri VT:n lehdillä kuvastuu tämä visio siitä, miten joskus tehty väärä päätös saa lopulta rangaistuksensa. Jerobeamin synti n. 930 eKr (1 Kun 12-13) päättyy lopulta Samarian hävitykseen 721 eKr ja 2 Kun 17 toteaa, että yhtenä syynä oli Jerobeamin synnit.

Jumalan silmissä 200 vuotta on vain ohikiitävä hetki. Mutta ihmiselämän pituus on paljon vähemmän. Jumalan sanan perspektiivissä Jumalan omat joutuvat siis välittämään viestikapulan tuleville sukupolville. Jumalan antamat herätyksen ajat tulevat silloin kuin Herra itse tahtoo, mutta tärkeätä on se, että aina on elävä Jumalan sana tarjolla. Sana, joka voi herättää ja antaa lohdutuksen Jumalan armosta.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:12

VT paljastaa myös sen, miten Jumalan asiat etenevät maailmanpolitiikan myrskyissä. Assyria on Jumalan vihan vitsa, joka lähetetään syntistä kansaa rankaisemaan (Jes 10:5-15). Mutta yhtä lailla Jumala voi herättää Persian kuninkaan Kyyroksen, joka ottaa hoiviinsa hänen omansa ja antaa määräyksen rakentaa Jerusalem uudelleen (Jes 44:24-45:7).

Jumala suojelee omiaan maailman myrskyn keskellä ja voi käyttää maailman poliittisia tsunameja pysäyttääkseen ihmiset. Ilman VT tämä kaikki jää hämäräksi. Mutta vasta kun kristitty saa koluta VT:n tekstiä läpi pitkin ja poikin ja oppia tajuamaan, miten vuosisatojen ajan Jumala hoitaa omaa kansaansa, alkaa herätä sydämessä vahva toivo siitä, että tämä sama Jumala toimii yhä tänäkin päivänä.

Luther sai maistaa juuri tätä: turkkilaiset olivat Assyrian vihan vitsa, Fredrik Viisas oli hänen Kyyroksensa. Katolisen kirkon teologiset linjaukset taas Jerobeamin synnin teitä. Ja nyt löytyi huutavan ääni korvessa, joka alkoi Jumalan sanalla järisyttää koko Euroopan tukipilareita.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:17

Jumalan sana kaikuu kirkkaana ja nostaa paljon hyvää esiin. Samalla voimakkaan äänen laannuttua, alkaa seestyminen ja tietynlainen hajaannus. Ihmiset ottavat lähtökohdakseen sen hyvän, mikä on saatu. Silmä sokeutuu tajuamaan, että tämä hyvä saatiin Jumalan armosta suuren pimeyden keskelle. Ei ole koettu sitä pimeyden tuskaa ja siksi se Jumalan kirkas valo, joka valaiseen kansan, joka pimeydessä vaeltaa, ei tunnukaan enää ihan samalta.

Tilaa tulee enemmän inhimilliselle riidoille. Vastustajakin oppii suhtautumaan uudella tavalla saatuun valoon ja osaa sekottaa ihmisten mieliä. Pimeydessä elävää taas ei kukaan hämää: kun hän näkee valon, niin hän kulkee sitä kohti päättäväisenä päätään kääntämättä.

Miten me voisimme pelastua tältä kohtalolta, että pidämme Jumalan armon ja hyvyyden itsestään selvyytenä: yksin Jumalan armosta. Mutta on meille annettu myös Jumalan sana ja erityisesti VT. Sitä tutkimalla saamme oppia, miten Jumala on kansaansa kuljettanut.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:21

Kun näen omien lasteni kasvavan, niin tajuan itse vanhentuvani. Näen omien vanhempieni ja heidän sukupolvensa armon ajan päättyvän, ja tajuan että seuraavaksi on minun sukupolveni vuoro päättää tämä Jumalan antama ihana armon aika.

Itse en ole valinnut tätä aikaa, vaan Jumala antoi minun syntyä juuri tähän aikaan. Minä seuraan omalla paikallani yhden kristillisen kirkon kuolemaa. Jumalan sanan valo, joka monella eri tavalla on kantanut kirkkoamme ja yhteiskuntaamme, on väistymässä.

Olen herännyt välillä raastavaan tietoisuuteen: mistä löytyy se elävä kristillisyys, joka kantaa omat lapseni ja lastenilapset tuntemaan elävän Jumalan sanan, Kristuksen rakkauden ja armon.

Mikä on minun tehtäväni kaikessa tässä? VT antaa yksinkertaisen ohjeen: on terotettava Jumalan sana, siis Jumalan sana eikä omia hengellisiä ajatuksia lapsille ja tuleville sukupolville. Heidän on sitten aikanaan otettava viestikapula käteensä ja vietävä Jumalan sana taas eteenpäin tuleville sukupolville.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:25

Profeetta Jesaja tajuaa, että pimeys laskeutuu nyt hänen kansansa ylle (Jes 8:16-18), mutta hän voi toimia. Hän voi sitoa Jumalan sanan opetuslasten mieliin, niin että tulevat sukupolvet voivat löytää Jumalan sanan elävänä. Jes 50:4-11 (joka kuvaa n. 200 vuotta Jesajan jälkeistä aikaa) kertoo, miten tämä profeetan sana nyt avautuu. Jesajan opetuslapsipiirin keskuudessa välitettiin uskollisesti Jumalan antama sana Jesajan kautta. Kului 200 vuotta ja sitten Jumala avaa opetuslapsen mielen ymmärtämään ja tajuamaan Jumalan hyvät pelastussuunnitelmat. Kätketyn kirjan sanat avautuvat, sokeat saavat näkönsä ja kuurot kuulevat.

Jumala antaa herätyksen silloin, kun hän itse tahtoo. Mutta me tiedämme, mitä meidän on tehtävä nyt, kun luemme Jumalan sanaa. Meidän tehtävämme on istuttaa Jumalan elävä sana lapsiimme ja lastemme lapsiin.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:32

Täällä Nettiruukussa olemme nyt yrittäneet tehdä sitä, mikä meidän tehtäväksi on annettu: avata Raamatun pyhä kirja ja tutkia sitä. Haluamme imeä itseemme kuin vastasyntyneet sanan väärentämätöntä maitoa. Haluamme itse lukea ja omin silmin nähdä, mitä on kirjoitettu Jumalan pyhään sanaan. Tähän meitä kehottaa myös Beroian srk:n jäsenet, joista kerrotaan Apt 17:11:n mukaan: "He ottivat sanan halukkaasti vastaan ja tutkivat päivittäin kirjoituksista, pitikö kaikki paikkansa."

Jos me roikumme kiinni ihmisissä, sananjulistajissa, niin olemme hukassa. Meidän on riiputtava kiinni Jumalan sanassa ja me saamme rukoilla, että sananjulistajat ja papit opettaisivat meille tätä Jumalan sanaa. Jos me hylkäämme Jumalan sanan, niin Jumala hylkää meidät ja jättää meidät ihmisoppien varaan. Silloin keskuuteemme voi tulla kaikenlaisia julistajia, ja kun ei tunneta Jumalan sanaa, niin kaikki otetaan vastaan:

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:33

Miika 2:11 Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi: "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte: "Tässäpä on oikea profeetta!"

Miika 3:5-8:Näin sanoo Herra profeetoista,
jotka johtavat kansaani harhaan:
-- He lupaavat rauhaa,
jos joku antaa heille syötävää,
mutta julistavat pyhän sodan sille,
joka ei anna mitään heidän suuhunsa.
6 Sen tähden heidät yllättää yö,
jossa ei enää näkyjä nähdä,
heidät peittää pimeys,
jossa ei enää ennusteta.
Heidän aurinkonsa laskee,
ja heidän päivänsä pimenee.
7 Näkijät joutuvat häpeään,
ja ennustajia pidetään pilkkana.
Synkkinä he peittävät kasvonsa,
sillä Jumala ei vastaa heille.
8 Mutta minä olen täynnä voimaa ja Herran henkeä, rohkeasti minä vaadin oikeutta. Minä ilmoitan Jaakobille sen rikkomukset ja Israelille sen synnit.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:39

Me saamme rukoilla, että Jumala avaa meidän silmämme näkemään, mikä hetki yöstä on nyt, ja milloin aurinko nousee. Mutta meitä ei ole määrätty epätoivoon, vaan saamme levätä siinä, että Jumala toimii Assyrian ruoskia ja Persian Kyyros-kuninkaita apuna käyttäen tänäkin päivänä.

Jumala lähtee Siinailta, Pyhä Paaranin vuorelta. Kun sinä olet vaipunut epätoivoon, etkä enää näe valoa, kun pimeys valtaa mielesi, niin Jumala toimii. Hänen valonsa leimahtaa yllättäen ja voimakkaana suuren pimeyden keskellä. Hänen nousunsa on varma. Yön pimeyttä seuraa aina aamun kirkas valo.

Kysymys ei ole siitä, mitä sinä voit tehdä tai mihin minä pystyn. Meistä ei ole mihinkään. Mutta Jumala toimii, ja Hän on kirjannut tahtonsa ja toimintansa pyhään Sanaan. Tutkikaamme sitä ja antakaamme sanan juurtua meidän sydämeemme ja nostaa hedelmää Jumalan tahdon mukaan. Silloin pääsemme mukaan Jumalan ihmeellisiin tekoihin. Olemme mukana näkemässä, miten Jumala asiat maailmassa näkee. Ja mitä Jumala sanoo?

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:41

Jes 57:14-21
14 Herra sanoo:
-- Raivatkaa, raivatkaa, tasoittakaa tie,
työntäkää pois esteet minun kansani tieltä!
15 Korkea ja Ylhäinen,
hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä,
sanoo näin:
-- Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä,
mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona.
Minä virvoitan murtuneiden hengen
ja herätän eloon nöyrien sydämen.
16 En minä ikuisesti ole teihin vihastunut
enkä loputtomiin teitä syytä.
Jos niin tekisin, teidän voimanne herpoaisi
eikä yksikään luoduistani kestäisi minun edessäni.
17 Hetkeksi minä vihastuin tähän syntiseen kansaan,
löin sitä ja käänsin vihassa kasvoni siitä pois.
Harhautuneena se kulki omien halujensa teitä.
18 Ne tiet minä olen nähnyt.
Mutta nyt tahdon parantaa tämän kansan,
johtaa sen askelia, tahdon antaa sille lohdutuksen.
19 Sen surevien huulille minä annan ylistyksen hedelmän.
Minä annan rauhan, rauhan lähelle ja kauas
-- sanoo Herra --
ja minä parannan heidät.
20 Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri. Ei se tyynny, vaan kuohuttaa esiin mutaa ja liejua.
21 -- Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani.

Kirjoittanut: AnttiL, 25.06.2007 19:43

Jumala siunatkoon meidän Raamatun tutkiskelumme ja antakoon Pyhän Hengen ohjauksen meille. Suokoon Hyvä Jumala, että me saisimme vähetä ja Hän saisi enentyä meissä, niin että oppisimme yhä enemmän Hänen sanansa valossa näkemään tämän maailman pimeyden ja Jumalan suuren armon ja rakkauden meitä ja kaikkia lähimmäisiämme kohtaan.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä, Amen

Kirjoittanut: lyydia, 25.06.2007 22:18

Niin paljon asiaa, oikeata ja totta on Antti L:n kautta annettu meille tänä iltana. Aamen! Kiitos Jumalalle! Tapahtukoon Hänen tahtonsa!