Wednesday, October 12, 2011

Augsburg

Alkavat nämä Luther ja evankeliumin alkuvaiheita koskavat kirjoitukset osaltani valmistua kun lähestyvät Augsburgin valtiopäivät.

Koetan katsella tapahtumia 1500-luvun tilanteesta ja selvitellä hieman taustoja ja henkilöitä, joista monet ovat jo olleet esillä.

Augsburgin valtiopäivät on ratkaisevan tärkeä vaihe Martti Lutherin ympärillä alkaneen uskonpuhdistuksen vaiheissa, sillä siellä laskettiin luterilaisen kirkon teologinen kivijalka.

Tarkoituksella Augsburgiin laadittu teologinen selvitys kirjoitettiin sovinnolliseksi, olihan kyseessä hyvin vaarallinen ja vaikea tilanne.

Augsburgin tunnustuksen terävä sisältö rajaa niukkuudestaan huolimatta teologian, jota tunnustavia kirkkoja kutsutaan "luterilaisiksi" - sana josta Luther itse ei lainkaan pitänyt vaan halusi sensijaan sanan "evankelinen" kirkko.

näin syntyi "evankelis-luterilainen"
MikkoL:
aikalaisen laatima piirros Kaarle V lukee Augsburgin tunnustusta. sali on täynnä porukkaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:Dietaugsburg.jpg
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 03.07.2007 21:07
ajattelin sitten Augsburgin jälkeen hypätä kaikkein hurjimpaan kamppailuun evankeliumista uuden ajan Euroopan historiassa, 30-vuotiseen sotaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 20:24
jos olet näitä Luther palstoja seurannut, esillä on ollut evankeliumin asian kannalta merkittäviä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäiviä.

Yksinäinen, vielä aika tuntematon, munkin puvussa kulkenut mutta jo kirkonkirouksen alla ollut Luther saapui vastaamaan puheistaan Wormsin valtiopäiville huhtikuussa 1521.

Päivät koolle kutsunut ja niitä johtanut keisari Kaarle V espanjalainen antoi ankaran Wormsin ediktin.

Nünbergin valtiopäivät 1522 ja 1524 koettivat saattaa Wormsin editin voimaan valtakunnassa, mutta huonoin tuloksin. Uskonpuhdistuksen tuli oli lähtenyt leviämään ihmisten sydämiin Raamatun sanan voimalla.
MikkoL: p.o. Nürnberg

Speierin valtiopäivät 1526 ja 1529 suorana johdantona Augsburgiin
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 20:48
Tammikuun 21, 1530 keisari lähetti saksalaisille ruhtinaille pitkään odotetun kutsun tulla "keskustelemaan tärkeistä asioista".

Valtiopäivät avattaisiin huhtikuun 8. etelä-Saksan Baijerissa sijaitsevassa Augsburgin kaupungissa.

Paavi oli edelleen Klement VII, 1534 asti. Hänen onnettomasta tilanteestaan ryöstetyssä ja raiskatussa Roomassa on ollut aiemmin puhetta. Hän oli poliittisesti täysin riippuvainen Kaarle V suosiollisuudesta ja teki käytännössä mitä tämä käski.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:16
Ottomaanien uhka Euroopalle oli vain kasvanut Suleiman Loistavan (1520-1566) taitavan ja valloitushaluisen hallinnon aikana.

Turkki oli vallannut Belgradin 1521 ja Mohacsin taistelun voiton jälkeen elokuussa 1526 Unkarin.

Augsburgin valtiopäivien aikaan ei siis ollut kulunut pitkää aikaa, kun talvisateet ja muta oli pakottanut Suleimanin pelottavine armeijoineen tykistöineen luopumaan Wienin piirityksestä 1529.

Keisari Kaarle V Espanjalainen halusi yhdistää katolisen uskon avulla valtakuntansa ja lujittaa sitä ratkaisevien taistelujen lähestyessä.

Wittenbergin evankeliset olivat levittäneet oppejaan ja Kaarle V oli nyt valmis laittamaan heidät kuriin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:26
Kutsu Augsburgiin oli leppoisa, mutta Luther ja hänen poliittiset tukijansa aavistivat, että asia oli keisarille polttavan tärkeä.

Ratkaisevan tärkeän tapaamisen valmistelemiseksi Saksin vaaliruhtinas Johannes kutsui huhtikuussa Lutherin ja muita teologeja Torgaun kaupunkiin Elben rannoille.

Valmistelut alkoivat huhtikuun 8 ja jatkuivat 23 päivään asti. Lutherin lisäksi mukana olivat Justus Jonas (1493-1555), Johannes Bugenhagen (1485-1558) sekä uskonpuhdistuksen avainhahmo Filip Melanchton (1497-1560).

Nämä laativat "Torgaun artiklat" joita sitten vielä muokattiin ja viilailtiin monelta suunnalta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:30
Toukokuun 11 porukka jätti Lutherin Koburgin kaupunkiin. Hän ei ollut enään ollenkaan tervetullut vieras Augsburgin valtiopäiville.

Vaaliruhtinas Johanneksen johdolla delegaatio saapui kaupunkiin. Kesäkuun 23 viimeistelty teksti luettiin ja allekirjoitettiin.

Evankeliset ruhtinaat halusivat, että teksti luetaan julkisesti seuraavana päivänä, mutta valtiopäivät ei halunnut sitä ilmeisesti ollenkaan luettavaksi.

Kun prinssit sanoivat, että "ei sitten, me lähdemme kotiin" ja näin lopulta lukeminen sallittiin. Porukka pidettiin mahdollisimman pienenä valitsemalla paikaksi piispan palatsin kappeli suuren valtioneuvoston salin sijasta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:34
25 kesäkuuta 1530 Saksin kanslerit Bruck ja Beyer astuivat kappelin keskelle kädessään latinan ja saksankieliset kopiot.

Vastoin keisarin nimenomaista toivomusta saksankielinen versio luettiin ääneen. Sen jälkeen molemmat annettiin keisari Kaarl V:lle. Tämä antoi saksalaisen Mainzin arkkipiispalle ja piti latinalaisen itse.

"Jostain syystä" kumpikaan alkuperäinen kappale ei ole säilynyt jälkipolville.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:36
Ja näin se alkaa:

AUGSBURGIN TUNNUSTUS
Uskontunnustus joka luovutettiin voittamattomalle Keisarille Kaarle V:lle, Caesar Augustukselle, Augsburgin valtiopäivillä

vuonna MDXXX

Psalmi 119:46

Minä puhuin sinun todistuksistasi kuningasten edessä enkä joutunut hämmennyksen valtaan.

Voittamaton keisari, kaikkein armollisin herra! Teidän Keisarillinen Majesteettinne on kutsunut koolle valtiopäivät Augsburgiin neuvottelemaan apujoukoista turkkilaisia vastaan, jotka vanhastaan ovat kristillisen uskon ja kaiken kristillisyyden pahimpia perivihollisia, ja päättämään pysyvistä puolustustoimenpiteistä heidän kiivaiden hyökkäystensä torjumiseksi ja lisäksi keskustelemaan erimielisyyksistä, jotka koskevat meidän pyhää uskontoamme ja kristillistä uskoamme.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:37
Sitten on myös tarkoituksena, että molempien osapuolten mielipiteet ja näkökannat tässä uskonasiassa tulisivat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja punnituiksi keskinäisessä rakkaudessa, lempeydessä ja ystävyydessä, jotta näissä asioissa -- sen jälkeen kun molemmin puolin esitetyt yksipuoliset kirjalliset lausunnot on oikaistu -- saataisiin aikaan yksinkertainen ja totuudellinen ratkaisu ja kristillinen sovinto, niin että meidän keskuudessamme tulevaisuudessa yksi ja sama, aito ja tosi uskonnon muoto saisi olla käytössä ja harjoituksessa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:37
Toivomme on, että niin kuin me elämme ja taistelemme yhden ainoan Kristuksen alaisina, me voisimme myös elää yhdessä ja yksimielisinä yhdessä ainoassa kristillisessä kirkossa.

Ja me allekirjoittaneet, jotka on kutsuttu näille valtiopäiville samalla tavalla kuin muut vaaliruhtinaat, ruhtinaat ja säädyt, olemme keisarillista käskyä alamaisesti noudattaen tulleet hyvissä ajoin Augsburgiin ja olleet -- tämä sanottakoon ilman kerskailua -- paikan päällä ensimmäisten joukossa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:46
Sovinnollinen kädenojennus sisältää jo vallankumouksellisen ajatuksen, että kirkko ei ehkä säily yhtenä.

Tuskin evankeliset ruhtinaat odottivatkaan, että Ferdinandin ja Isabellan pojanpoika, Kaarle V, ottaisi kristillisen opin selvityksen hyvin vastaan vastoin paavin nimenomaista toivomusta kukistaa Luther seuraajineen mahdollisimman nopeasti.

Niin ei käynyt.

Mielestäni tämä oli keisari Kaarle V viimeinen mahdollisuus kuunnella avoimin korvin uskonpuhdistuksen sanomaa, Raamatun keskeistä opetusta Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme.

Hänestä tuli Augsburgin jälkeen entistä syvemmin paavin kirkkoon sitoutunut evankeliumin vaarallinen vihollinen.
Elävä sana herättää tai se paaduttaa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:51
Luther oli jo kirjoitellut useampia tekstejä kysymyksestä onko lupa nousta keisaria vastaan. Vaarallista kapinallista puhetta häneltä.

Augsburgin valtiopäivien jälkeen mentiin puheista tekoihin.

Helmikuun 27. 1531 voimakkaimmat uskonpuhdistuksen asialla olevat ruhtinaat, Saksin Johannes ja Hessenin Filip I muodostivat Schmalkaldenin sotilasliittoutuman siltä varalta, että keisari Kaarle V päättää käydä sotilaallisiin toimenpiteisiin evankelisia vastaan.

Napit olivat nyt vastakkain.

Uskonpuhdistuksen nimissä koottu liittoutuma kasvoi ja kansainvälistyi, kun Ranskan katolinen Frans I liittyi siihen 1535 ja myös Tanska 1538.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 21:59
Odotettu rajuilma iski lopulta 1546, kun vanhan, reumatismin runteleman Kaarle V joukot yhdessä paavi Paavali III taistelivat Schmalkaldenin liittoa vastaan Saksin alueella.

Evankeliumin vastainen toiminta huipentui Mühlbergin taisteluun huhtikuun 24. aamuna 1547, vain kolmekymmentä vuotta sen jälkeen, kun Luther oli naulannut teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen.

Protestantit kärsivät Mühlbergissä järkyttävän murskatappion osittain Kaarle V espanjalaisten palkkasotureiden taidon takia.

Mutta suurin syy lienee ollut protestanttien johtajien kyvyttömyys sopia yhtään mistään asiasta keskenään.
Taistelukentällä sellainen riitely ei oikein sovi.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 04.07.2007 22:02
Saksin vaaliruhtinaan joukot lyötiin miltei viimeiseen mieheen, Hessenin mahtava Filip I joutui Kaarle V vangiksi.

Evankeliumin asia näytti loppuvan tähän sumuiseen ja veriseen aamuun Elben rannoilla Mühlbergissä 24.4. 1547.

Ehkä Herra Jeesus Kristus halusi näyttää, että Hänen asiansa ei sittenkään ole hevosten korskunnassa ja väkevien sotamiesten miekkojen ja peitsien varassa.

Koko komeus sai mennä ja virran veri punertui uskonpuhdistuksen armeijan sotilaiden verestä, yli 8000 kuollutta.

Mutta evankeliumi sen kuin levisi pysähtymättömällä voimalla.
MikkoL:
yksityiskohtainen kartoilla tuettu kuva taistelun vaiheista Elbe virran ylittämisestä Schmalkaldenin sotilaiden epätoivoiseen pakoon.

http://www.geocities.com/aow1617/
MuehlbergUK.html
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:04
Schmalkaldenin puolustusliitto luotiin siis 1531 Hessenin Filip I aloitteesta.

Saksin vaaliruhtinas Johannes Fredrik, Johanneksen poika, pyysi Lutherilta, että tämä kirjoittaisi Augsburgin tunnustusta tarkemman selvityksen kristinuskon olennaisista kohdista, ja näin syntyivät Schmalkaldenin artiklat 1537.

Luther sai vaikean virtsakivikohtauksen eikä päässyt keskusteluun mukaan. Melanchton piti niitä kuitenkin liian terävinä ja seurakuntaa hajottavana eikä niitä otettu Augsburgin tunnustuksen ohella mukaan. Vaaliruhtinas piti niistä kuitenkin niin paljon, että antoi laittaa ne testamenttiinsa.

Schmalkaldenin kappaleet otettiin uskontunnustuksen luonteisina mukaan Sovinnon kaavaan 1580.
MikkoL: "Schmalkaldenin opinkohdat" on virallinen nimi ja ne ovat myös oman kirkkomme tunnustusten joukossa

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/
tunnustuskirjat.html

"Sovintokaava" on virallinen nimi, ei sovinnon kaava...
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:12
Luther asettaa painopisteen uskon ensimmäisessä eli pääkohdassa selkeästi.

Nettiruukustakin tuttua evankelisen kirkon sydämen sykettä:

LUNASTUKSEMME
Ensimmäinen eli pääopinkohta
Jeesus Kristus, meidän Jumalamme ja Herramme, on "kuollut meidän syntimme tähden ja noussut kuolleista meidän vanhurskautemme tähden" (Room. 4:25). Hän yksin on "Jumalan Karitsa, joka kantaa maailman synnin" (Joh. 1:29). "Jumala on pannut kaikkien meidän syntimme hänen kannettavikseen" (Jes. 53:6). "Kaikki he ovat syntisiä, mutta tulevat ilman omaa ansiota vanhurskaiksi hänen armostaan, kun Jeesus Kristus on heidät verellään lunastanut" (Room. 3:23-25).
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:13
Tämä on otettava uskoen vastaan, mikään teko, laki tai ansio ei tee siitä osalliseksi. Siksi on selvää ja varmaa, että yksin tämä usko tekee meistä vanhurskaita, niin kuin pyhä Paavali sanoo (Room. 3:28): "Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja." "Hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen." (Room. 3:26)

Tästä opinkohdasta ei voi yhtään väistyä tai antaa periksi, vaikka taivas, maa ja kaikki muu katoavainen sortuisivat. Sillä "ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman", sanoo pyhä Pietari (Ap.t. 4:12).
"Ja hänen haavainsa kautta me olemme parannetut" (Jes. 53:5).
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:13
Tähän opinkohtaan perustuu koko oppimme ja elämämme, jolla me vastustamme paavia, Perkelettä ja maailmaa. Tästä meidän siis on oltava täysin varmoja, ilman mitään epäilystä. Muutoin on kaikki menetetty, ja paavi, Perkele ja kaikki vastustajamme ovat oikeassa ja voittavat meidät.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:16
Tässä oli uskonpuhdistuksen voima, sen hengellisessä raamatullisessa sanomassa.

ei Schmalkaldenin liiton sotilaiden uljaudessa, joka pahan kerran petti kun joutui espanjalaisten palkkasoturien edessä testattavaksi (saattoi heidän joukossaan olla Amerikan veteraanejakin).

Esipuhe on mielenkiintoista lukea jos on tutustunut ajan historiaan. Lutherin henkilökohtainen uskontunnustus, jonka tosin monet teologit hänen pyynnöstään tarkistivat, on Suomen ev.lut. kirkon virallisilla sivuilla netissä

http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/s/eka.html
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:18
Lutherista alkaa Sanan teologian voittokulku evankelisilla alueilla ja se resonoi, kaikuu aitona satoja vuosia myöhemmin Wilhelmi Malmivaaran sydämessä

1.
Sun sanas, Herra, kutsuu luokses meitä,
kun käymme täällä kadotuksen teitä
ja teemme turhaan työtä raskasta,
vaan emme pääse synnin kuormasta.

2.
Lahjoitat hengellemme virvoituksen
ja lupaat meille rauhan, lohdutuksen,
kun kiusattuina luokses tulemme
ja tunnustamme oman tilamme.

3.
Tahtosi tiedän, kuulen varoituksen
ja sydämessä tunnen kutsumuksen.
Luoksesi, Herra, tulla tahtoisin,
kun tiesi vain nyt oikein tuntisin.

4.
Vaan miten sokeana nähdä voisi
ja tiekö eksyneelle tuttu oisi,
mitenkä rampa pääsee liikkumaan,
mitenkä kuollut nousee haudastaan?
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:19
5.
Kun sanot johtavasi tiellä taivaan
murheeseen, ristiin, kärsimiseen, vaivaan,
myös lupaat viedä kautta kuoleman
kunniaan minut, kruunun voittajan.

6.
Vaan minä raukka pelkään kuolemaani,
en suostu ristiin, sinun antamaasi,
kipuja, vaivoja vain pakenen,
en taivu koskaan alle murheitten.

7.
Ah ole, Jeesus, tienä eksyneelle,
virvoittajaksi tule väsyneelle
ja elämäksi mulle kuolleelle
ja totuudeksi valheen orjalle.

8.
Voimallas ryöstä saalis saatanalta
ja sydämestä särje synnin valta.
Tee rakkaammaksi mulle ristin tie,
se armon tuntemiseen minut vie.
MikkoL:
Wilhelmi Malmivaara 1888. Virsikirjaan 1938.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 06:24
Jeesusta Kristusta "ajava" Raamattu, Lutherin kautta kirkolle uudestaan annettu, sun sanas, Herra.

Sen varassa luterilainen kirkko vaeltaa aikojen halki ja kamppailee sielunvihollista vastaan.

Ilman paavin tai patriarkan lempeää ohjausta, individualistisena, moniksi alaryhmiksi hajoavana, älyllisesti suuntautuneena, henkilökohtaiseen uskoon haastavana, luterilaisen kirkkomusiikin kanssa.

Ei suurimpien joukossa, ei komeimpien joukossa, mutta Raamatun haaste yhä vastaamatta.

Kuinka murheellista, että tämä kirkko itse luopuu Jumalan Sanasta. Ilman autoritatiivista Raamattua luterilaisuus lakkaa olemasta ja haihtuu savuna ilmaan.

Herra Jeesus meitä siitä varjelkoon ja antakoon Herran Sanan puhtaana kaikua kirkoissamme ja seuratuvissamme ja sen opetuksen vahvistua kouluissamme.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:33
Taiteilija kuvaa voittoisan Kaarle V komean sotaratsun selässä Mühlbergissä.

Todellisuudessa kihdin pahoin runtelema 47 vuotias keisari kannettiin paikalle paareissa.

Voittoisa keisari vaati nyt uuden tunnustuksen laatimista, jonka tavoite oli taas sama hallitsijoiden unelma: saada uskonnosta riitelevät alamaiset sopimaan asioista, jotka heitä yhdistävät.

Toukokuun 15, 1548 Augsburg interim ei siinä onnistunut. Sen mukaan protestanttien tulee hyväksyä seitsemän sakramenttia, paavin arvovalta ja muita katolisia perusasioita, mutta he saavat sentään mennä naimisiin ja maallikot saada ehtoollisen molemmissa muodoissa...

Merkittävä saksakalainen reformaation teologi Martin Bucer (1491-1551) otti tilanteesta sen verran lukua että pakeni Englantiin. Hän on siellä vaikuttanut anglikaanisen kirkon kehitykseen tuoden evankeliumin asiaa kanaalin yli.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:39
Jotenkin jännä ja kiehtova hahmo tämä keisari Kaarle V, josta niin paljon on riippunut Jeesuksen Kristuksen puhtaan evankeliumin asia.

Hän on jotenkin ollut Jumalan tarkkailun alla, ja ilmeisesti jotenkin aivan vilpitön halussaan hoitaa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sielua.

Syyskuun 25, 1555 Kaarle V heittää hanskat pöytään.

Evankeliumi on levinnyt niin laajalle, ettei sitä voimakeinoin voi hävittää. Augsburg interim on jo unohdettu.

Keisari solmii nyt Augsburgissa rauhan ja keisarikunnan alueella on lupa protestanttien laillisesti toimia ja luterilaisuudesta tuli katolisuuden ohella osa Saksan virallista valtionuskontoa.

1517-1547 teeseistä Schmalkaldenin puolustusliiton katastrofiin

1555 luterilaisuus virallisesti hyväksytty keisarikunnassa!

...ja jotkut eivät usko historian Jumalaan
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:43
Epäilemättä vanheneva keisari oli muuttanut mieltään nähtyään, miten hirveällä voimalla protestantit vastustivat katolisia joukkoja Passaussa.

"Tämä homma repii minun valtakuntani hajalle kun Turkki painaa idästä" hän on ehkä ajatellut ja solmi Passaun rauhan 1552, joka jo ennakoi Augsburgia 1555.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan Kaarle V uskontopolitiikka tuo mieleen, tosin eri mittakaavssa, Rooman keisari Konstantinus Suuren roolin kristinuskon saattamiseksi imperiumia sisältä yhdistäväksi voimaksi kreikkalais-roomalaisen pakanuuden sijaan.

Evankelisten näkökulmasta on myös jännä tuo saksalais-roomalainen linkki, jotenkin evankeliumin pallo siirtyi Roomasta Wittenbergiin ja sieltä yli maailman.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:46
Evankelis-luterilainen kirkko ei ehkä ole Martti Lutherin suurin perintö.

Puhdas evankeliumi, niinkuin hän sen Schmalkaldenin opinkappaleissa kuvaa, on hengellinen jalokivi, kallis hunajanpisara, jolle ei ole vertaa.

Mutta maailmanhistoriassa ja kirkkohistoriassa Lutherista alkaa maanjäristyksen kaltainen Euroopan henkisen ja hengellisen elämän murros joka ennakoi jo uutta aikaa.

Ihminen ei ole vain yksi tiili suuressa muurissa, yhteisön keskellä elävä ajopuu, kirkkolaivalle kuuliaisena satamaan pääsevä, vaan itse taivaan Jumalalle vastuussa oleva uskova ja ajatteleva yksilö.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:49
Lutherin suurin merkitys, jos saan esittää oman näkemykseni, oli siinä että hän päästi leijonan irti.

Juudan jalopeura, Jumalan Sana, oli kirkkojen dogmien ja oppien ja ortodoksian ja ortopraksian ja arjen elämän todellisuuden luomien pykälien, ihmisten ajatusten ja sääntöjen keskellä kuin putkassa.

Luther avasi oven ja Jumalan Sana alkoi kansankielellä tehdä kyntöä läpi Euroopan.

Sitä luettiin myös toisella tavalla kuin Luther, esim anabaptsitit ja kalvinistit.

Jumala käytti näitä Sanan kipinän sytyttämiä tuohuksia monella tapaa mutta erityisesti merten takana, Uudella mantereella.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:53
Yksinkertaistan varmaan aivan liikaa kun sanon, että jos haluamme verrata kunnianarvoisan roomalais-katolisen kirkon ja Lutherin vapauttaman Jumalan Sanan luomien kirkkojen vaikutuksen eroa ihmisten elämään, verrataan toisiinsa pohjois- ja etelä-Amerikan oloja tänään.

Kovasti yksinkertaistan. Mutta siinä se raja menee Meksikon kohdalla.

Pohjoisessa on USA ja Kanada, protestantismin, ei vain luterilaisten vaan etenkin anabaptistien jälkeläisten baptistien sekä kalvinistien jälkeläisten presbyteerien ja metodistien ja monien muiden istien, vapaakirkkojen, helluntailaisten ja karismaatikkojen vaikutusalue.

Etelässä alkaa roomalais-katolisen kirkon vaikutusalue.

Työtä etsivien suunta on etelästä pohjoiseen.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 08:56
Neukut rakensivat työläisen paratiisin ja julistivat "ei muuta jumalaa kuin kansa kaikkivaltias"

jenkit pistivät rakkaaseen dollariinsa sanat "In God we trust". siellä ne ovat vieläkin.

En ihannoi Yhdysvaltoja, sitä on täällä Lähi-idässä vähän vaikea tehdä, ja tiedän toki Ranskan vallankumouksen vaikutuksen sen perustuslakeihin ja uskonnon ja valtion erottamiseen.

Katselen sitä kuitenkin meille rakkaan jellonan vapaan reuhaamisen alueena, ihmeellisin seurauksin koko ihmiskunnan historialle näinä viimeisinä aikoina.

Espanjalaiset sen löysivät vähän ennen Kaarle V aikoja ja paljon kultaa eldoradostaan toivat, mutta Mayflower vei sinne Jumalan Sanan!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 09:01
Wittenberg 1517
Augsburg 1530
Augsburg 1555

Herra Jeesus on naulannut asiansa uuden Euroopan historian alkuun melkoisilla vaarnoilla.

Ja Euroopasta käsin taivasten valtakunnan rajat ovat levinneet kohti maailman ääriä, Amerikkoihin ja uskonpuhdistuksen koskettaman brittiläisen imperiumin joka nurkkaan, missä aurinko ei koskaan laske.

Kuten sanottu, minusta kirkkoisämme Lutherin suurin perintö ei sittenkään ole luterilainen kirkko vaan kansankielinen Jumalan Sana ja saksalaiset uskontunnustukset, jotka kartoittavat sen keskeisimmän sisällön.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 09:20
Pistän tähän lopuksi vielä yhden varsin kuninkaallisen ajatuksen

Luther rakasti psalmeja ja ne olivat aivan keskeisiä hänen oman hengellisen vapautumisensa taustana.

Evankelisen opin kulmakivi on Augsburgin tunnustus ja sen alussa Psalmin sanalla on kunniapaikka, kuinkas muuten.

Psalmi 119:46

Minä puhuin sinun todistuksistasi kuningasten edessä enkä joutunut hämmennyksen valtaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 09:29
millainen kuningas evankeliumin Augsburgissa sitten kohtasi?

on hänellä titteleitä

Kaarle V Espanjalainen (24.2 1500- 21.9. 1558) Alankomaiden Burgundian hallitsija, Aragonin kuningas, Kastiljan kuningas äitinsä sijaisena, Napolin ja Sisilian kuningas, Itävallan arkkiherttua, roomalaisten ja saksalaisten kuningas, Pyhän roomalaisen keisarikunnan keisari.

ja on hänellä sukua

Burgundin Filipin ja Kastilian Joanna Mielipuolen vanhin poika, Aragonin Ferdinand II ja Kastilian Isabella I pojanpoika, isän puolelta keisari Maximilian I ja Burgundin Marian jälkeläinen. Täti on Aragonin Katariina, Englannin kuningas Henrik VIII ensimmäinen vaimo, ja serkkunsa Englannin Maria I Tudor (Verinen Maria)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 05.07.2007 09:38
Siinä sitten olivat napit vastakkain Wormisin valtiopäivillä ruhtinaiden ja prinssien edessä

keskiluokkaan kuuluva kuparikaivos alan miehen Hans Lutherin ja hänen hurskaan vaimonsa Margaretan (o.s. Lindemann) vanhin poika, josta oli toivottu lakimiestä, ja tuo Euroopan aateliston kermaa edustava jalosukuinen upeus.

totisesti kirkkaasti yksinkertaiseen munkinasuun pukeutunut kirottu mies asiansa loisteliaalle keisarille selitti, niin kirkkaasti, ettei Kaarle V koko elämänsä aikana päässyt evankeliumista irti.

Lutherin asia on lopulta se, miksi jotkut historiasta kiinnostuneet Kaarle V nimen vielä muistavat. Lutherin nimen tuntevat melkein kaikki.

"Minä puhuin sinun todistuksistasi kuningasten edessä enkä joutunut hämmennyksen valtaan."

Augsburgin tunnustuksen otsakkeessa oleva Raamatun sana Psalmi 119:46

No comments:

Post a Comment