Wednesday, October 12, 2011

Evankeliumi vaarassa - Zwingli


Augustinolaismunkki Martti Luther piti päälakensa kaljuna ja pukeutui munkin asuun.

Lokakuun 1 1524 hän lähtee siviiliin ja pukeutuu tavallisen saksalaisen herrasmiehen tavoin. Mielessä taitaa olla jo Katariina, jonka hän sitten saa vaimokseen kesäkuun 13, 1525.

Evankeliumin kannalta ratkaiseva ja vaarallinen talonpoikaiskapina on juuri päättynyt julmasti, Luther saa nyt rinnalleen aviopuolison, joka alkaa pistää boheemin miehensä asioita kuntoon.

Sänky tulee pedattua, ruokailutavat vakiintuvat, iloinen perhe-elämä tuo siunausta molempien Jeeukselle koko elämänsä antaneen entisen munkin ja entisen nunnan elämään.

Luther on jo 41 vuotias.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:08
Mutta luostari ei jää kauas kummaltakaan!

Wittenbergin autustinolaisluostarista ovat kaikki munkit lähteneet ja liittyneet uskonpuhdistukseen, monet heistä iloisesti jo kihloissa tai avioliitossa pitkän selibaatin jälkeen.

Nuori pari Martti ja Katariina saa Wittenbergin "Mustan luostarin" kodikseen.

Herran Jeesuksen hyvää johdatusta, ehkä vähän huumorintajuakin...
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:14
Ei ole sattuma, että Katariinansa saanut Martti Luther kirjoittaa erään mahtavimmista ja syvimmälle tunkeutuvista teologisista tutkielmistaan tuoreena aviomiehenä ja saa valtavan teoksen valmiiksi puoli vuotta häiden jälkeen, joulukuussa 1525.

Desiderius Erasmus Rotterdamus(1466/69-1536) oli julkaissut 1524 kirjan ihmisen vapaasta tahdosta De libero arbitrio diatribe sive collatio

Luther vastasi siihen hurjalla kirjallaan De servo arbitrio "Sidottu Ratkaisuvalta".

Niin hurja, että sen kanssa koko luterilainen kirkko yhä nikottelee.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:18
Sidotussa ratkaisuvallassa Lutherin luonteen kärkevyys tulee taas ikävästi näkyviin.

Siitä hän oli monesti jo tehnyt julkista parannusta aina Wormsin valtiopäiviä myöten "jos olen jotakin loukannut..." ja kyllä hän oli!

Hän ei hyökkää vain Erasmuksen kirjan sisältöä vastaan, vaan käy härskisti itse miehen kimppuun, esittäen epäilyksen liekö tämä kristitty ollenkaan (kuulostaako tututlta?)

Samoin hän oli hyökännyt henkilökohtaisesti Englannin kuningas Henrik VIII vastaan käytännössä katkaisten nuoren uskonpuhdistuksen suhteet Englantiin.

Talonpoikia vastaan, juutalaisia vastaan, paavia vastaan... reipasta tekstiä henkilökohtaisuuksineen, joista on siitä lähtien ollut ev.lut.kirkoille selittelyä kirkkoisästään.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:19
mutta roiskuu kun rapataan

kaikkien noiden hyökkäysten sisällä on vankkaa asiaa, jonka hän railakkaalla tavallaan ja hyvänä kielen taitajana, myös rahvaan kielen taitajana, esittää huomiota herättävällä ja kiinnostavalla tavalla.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:45
Räiskyvästi ja erittäin syvällisesti kirjoittava Luther saa nyt vähitellen ulkonaisen rauhan Pyhän roomalaisen keisarikunnan sisällä. Uskonpuhdistuksen kirkko alkaa muotoutua.

1524 hän oli Johann Walterin kanssa laatinut hengellisen laulukirjan, jossa on helposti opittavia raamatullisia virsiä.

Tammikuussa 1526 hän julkaisee kansankielellä "Saksalaisen messun", johon tulevaisuudessa luterilaisten kirkkojen jumalanpalvelus pohjautuu.

Hän kehoittaa ruhtinaita huolehtimaan alueillaan kristillisestä kansanopetuksesta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 11:51
Jumala antaa Martille ja Katariinalle pienen Hans pojan heinäkuun 7. 1526 ja sitten toisen valtavan lahjan.

Vain kuukausi Hans-pojan syntymästä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtiopäivät kumoavat Wormsin ediktin, vaikka Kaarle V on edelleen keisarina ja täysissä voimissaan (1556 asti).

Tämä on todellinen historian ihme. Paikalliset ruhtinaat saavat itse päättää, minkä verran uskonpuhdistuksen uudistuksia he haluavat toteuttaa alueillaan.

Erityisesti Saksin alueella ja Hessenissä kirkolliset uudistukset alkavat nyt toden teolla.

Jumalan Sana leviää ja menestyy 1526-27 nyt oikein valtiovallan luvalla ja saa vapauttaa monia ihmisiä Baabelin vankeudesta.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 12:43
mitä Kaarle V Espanjalaiselle oikein tapahtui?

mainitsin, että Herra järjesti hänelle muuta puuhaa Wormsin synkeiden päivien jälkeen.

Turkkilaisten kanssa asiat olivat käymässä todella vakaviksi, se oli tuon ajan idän politiikan ja islamin suhteiden syvä kriisi.

mutta varsinainen ongelma tuli kaverusten välillä, keisarin hyvä tuttu Leo X oli kuollut ja nyt Pietarin istuimella istui Klemens VII, joka ei ollut aivan samaa pataa.

Kaarle V oli uhrannut valtavasti aikaa ja voimia ranskalaisten kukistamiseen. Legendaarinen Pavian taistelu aamulla 24. helmikuuta 1525 Mirabellon puistossa muurien ulkopuolella.

Neljässä tunnissa ranskalaiset lyötiin, monet Ranskan parhaat kaatuivat ja Frans I joutui Kaarle V vangiksi ja joutui Madridin rauhassa antamaan tälle yhtä ja toista.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 12:47
Klement VII oli sydän vapisten seurannut Roomassa ranskalaisten jatkuvaa riehuntaa pohjois-Italiassa.

Nyt iso kunkku oli saavuttanut ratkaisevan voiton ja pistellyt melkoiset vaatimukset lyödylle Frans I:lle.

Ja mitä "kiitollinen" paavi meni tekemään, vapautti Fransi I monista ankarista rauhansopimuksen ehdoista.

Kaarle V oli raivoissaan.

No, annetaan ystävälle ystävän mitalla. Paavi odotti Speierin valtiopäiviltä apua Lutheria vastaan.

Ruhtinaat istuivat siellä ja sanoivat, tämä Luther mies on nyt niin suosittu läpi koko pyhän keisarikunnan, ettei tuosta Wormsista tule mitään.

Varmaan jokainen vilkuili aina sopivan hetken tullen valtaistuimellaan istuvaan mahtavaan, Espanjan Ferdinandin ja Isabellan pojanpoikaan.

Ei sanaakaan sieltä?
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 12:51
Poijjat siitä vähän lämpenivät ja uskalsivat vähän raotella, että siinä ja siinä kaupungissa uskonpuhdistus on niin hyvin otettu vastaan.

Ei sanaakaan.

Entä jos pistettäisiin Wormsin edikti, jonka Kaarle V Espanjalainen oli itse antanut jäihin.

Ei sanaakaan. Äijä vaan tuijotti synkkänä ja mietti, että Frans I siellä hänelle nauraa jossain Pariisin kulmilla. s..n Klementti...

Ruhtinaat ajattelivat että tämä oli jo kumma. Kaarle V ei koskaan nostanut ääntään Speierissa, ei tosin allekirjoittanutkaan paperia, mutta Wormsin edikti kaatua rytkähti elokuussa 1526!

Herra oli pättänyt ottaa hommat ainakin hetkeksi hoitoonsa itse itsensä valinneelta viransijaiseltaan Roomassa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:02
Ja niin vuoden 1527 kuluessa Fredrik Viisaan veljen, Juhani Lujan (1468-1535) hallitsema Saksi tuli käytännössä kokonaan uskonpuhdistuksen piiriin. Luja hän oli, pitäytyen veljensä valitsemaan Jumalan Sanan tiehen.

Samoin Hessenissä orastava uskonpuhdistus sai juurtua kaupunkeihin ja kyliin, kirkon pappien, piispojen, munkkien ja nunnien rientäessä kansankielellä julistetun vapauttavan Jumalan Sanan evankeliumin ääreen.

Sana oli myös mukavasti saksalainen eikä Rooman paavi siitä oikein tykännyt, joten kansallishenkistä kutinaakin jalkapohjissa tuntui.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:10
Voiton vuonna 1527 Herra ei kuitenkaan antanut Lutherin ja hänen ympärillään olevien ihmisten olla ilman ristiä.

Vanhojen vatsavaivojen lisäksi alkaa sydän oireilla, aiheuttaen Lutherille väsymystä ja huimausta (ehkä Menierin tauti).

Vaikka asiat menevät nyt paremmin kuin koskaan, vanha apatia ja masennus alkaa vaivata herkkää mieltä.

Olisiko poikamiehen vapauskin mennyt, etuineen ja haittoineen...

Jo Wartburgin linnassa tehonneella tavalla Luther päättää veisata virsiä, ja mikä virsi siitä kesällä 1527 syntyykään (1527-29 ajoitus ei ole aivan varma, vk kompromissi sanoo n. 1528):
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:10
1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:10
3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.
MikkoL:
Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:14
Ein' feste Burg ist unser Gott

Reformaation voitonmarssi!

Vanha suomennos on erinomainen.

Englanniksi tätä mahtavaa virttä on ollut vaikea kääntää, siitä kertoo jo se, että käännöstä on yritetty yhä uudelleen, ainakin 70 kertaa.

germaaninen ja anglo-amerikkalainen kieli ovat erilaisia, suomalaisten junttien finno-ugrilainen on väkevää!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:18
Mihin Lutherin kuuluisin virsi, vai sanoisinko yksinkertaisesti kuuluisin virsi, perustuu

No Raamattuun tietenkin, Vanhaan testamenttiin ja mihinkä muuhun kuin Lutherille ratkaisevan tärkeään Psalmien kirjaan (46)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:20
1 Corahn lasten weisu/ nuorudest/ edelläweisattapa.
2 JUmala on meidän turwam ja wäkewydem/ joca on sowelias apu tuskisa.
3 Sentähden en me pelkä/ jos wielä mailma huckuis/ ja wuoret keskelle merta wajoisit.
4 Waicka wielä meri pauhais ja lainedis/ nijn että sijtä pauhinasta mäet cukistuisit. Sela.
5 Cuitengin on Jumalan Caupungi ihana wirtoinens/ josa corkeimman pyhät asumiset owat.
6 Jumala on hänen tykönäns/ sentähden se kyllä pysy/ Jumala autta händä warahin.
7 Pacanain pitä hämmästymän ja waldacunnat langeman/ ja maa hucku cosca hän änens anda.
8 HERra Zebaoth on meidän cansam/ Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:20
9 Tulcat ja cadzocat HERran tecoja/ joca maan päällä sencaltaiset häwityxet teke.
10 Joca hillidze sodat caikes mailmas/ joca joudzen särke ja ricko keihät/ ja rattat tulesa poltta.
11 Lacatcat ja tundecat minua Jumalaxi/ minä olen woittawa cunnian pacanain seas/ ja minä yletän maan päällä.
12 HERRA Zebaoth on meidän cansam/ Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.

Vers. 7. änens anda ) se on/ cosca hän jylise.
MikkoL:
http://www.finbible.fi/
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:37
5 Cuitengin on Jumalan Caupungi ihana wirtoinens/ josa corkeimman pyhät asumiset owat.

eikö olekin kaunista kieltä, tämä suomi!

(sata vuotta Lutherin jälkeen, tosin)
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:40
On se jännä, Herra Jeesus saa Henkensä kautta avata Raamatun sanaa ja kirkastaa evankeliumia vanhassa keskiaikaisessa kaupungissa.

Kauan kadoksissa ollut elävä Sana alkaa vapauttaa sieluja uskomaan Jeesukseen, jonka puhetta he nyt ensimmäistä kertaa saavat kuulla omalla kielellään kuin jerusalemilaiset muinoin helluntain ihmeessä.

Ja sitten Jumalan ruoska lyö.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:43
ehkä perkele oli saanut semmoisen vallan niinkuin aikoinaan Jobin kanssa, että "kyllähän tuo Luther kun hyvin menee, mutta annas kun minä vähän kokeilen, niin nähdään totuus..."

oli miten oli, elokuussa 1527 musta rutto iskee Wittenbergiin.

ei tuohon aikaan ollut kaupungin terveyslautakunta vielä niin tarkkana eikä katujen kunnostus ja puhtaanapito aivan tip top. oli tuo juomavesi puolikin vähän niin ja näin ja jätevesien poistoakin olisi hieman voinut parannella.

mahtaisiko nykyajan ihminen edes pystyä kävelemään keskiajan Wittenbergin kujilla, kun emännät sieltä keittiön ikkunasta pistävät kanan sisälmykset ja pesuvedet kadulle.
 
 Kirjoittanut: mjoalmme, 01.07.2007 13:44
Täältä Jasmiinin kukkien puhtaasta valkoisuudesta Iso Kiitos Jumalalle, Martti Luther'ille ja MikkoL, näistä upeista teksteistä.
MikkoL:
valkoisten jasmiinien tuoksu on huumaava, onnistuimme iloksemme istuttamaan kotimme puutarhaan kaksi. ne ensin vähän miettivät, mutta ovat nyt alkaneet versoa vahvaa lehteä lupaavalla tavalla.
tervehdys sinulle mjoalmme sinne jonnekin kesälomallenne!
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:50
Aateliset pakenevat tappavan taudin tieltä ja vaaliruhtinas Juhani evakuoi yliopiston Jenan kaupunkiin.

Lutherilla on rakas vaimo Katariina, vuoden vanha Hans ja pieniin päin.

Hän tekee raskaan henkilökohtaisen ratkaisun ja päättää jäädä Wittenbergiin huolehtimaan sairaista ja kuolevista.

kuolema tulee rottien levittämässä paiserutossa nopeasti, joskus saman päivän iltana on jo vainaa kun aamulla alkaa oireilu. vahvimmat kestävät alle viikon.

imusuonet alkavat paisua kivuliaasti niskassa, kainaloissa ja nivusissa ja niistä pursuu visvaa ja verta. Pää on kovin kipeä, kuume nousee 40 tuntumaan, oksentelua ja huonoa oloa.

90% sairastuneista kuolee.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 13:57
päätös ei ollut helppo ja Luther maksoi raskaan henkilökohtaisen hinnan siitä, että jäi seurakuntalaisetensa luokse.

Pikku Hans sairastui - mutta toipui.

Katariina oli raskaana ruton aikana ja synnytti Elisabetin 1.12. 1527 epidemian jälkeen. Vauvan terveys oli ilmeisesti heikentynyt kohdussa ja kuoli 4.5. 1528 noin viiden kuukauden ikäisenä.

Luther kirjoitti Wittenbergin epidemian aikana 1527 marraskusssa pienen kirjoituksen "Saako kuolettavan ruton aikana paeta"

se on pieni vain kooltaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:02
Jos kuulet jonkun kehoittavan toista "lähde seuraamaan Jeesusta, se on helppoa ja mukavaa ja Jumala varjelee kaikista onnettomuuksista ja vaaroista"

ajattele silloin vaikka sitä iltaa Lutherin öljylampuin himmeästi valaistussa kodissa kesällä 1527, kun rakas pikku Hans, esikoinen, alkaa valittaa päänsärkyä.

olisikohan äiti Katariina katsonut hieman syyttävin silmin miestään, joka jääräpäisesti jäi seurakuntansa luokse eikä vienyt perhettään turvaan Jenaan järkevämpien kanssa?

En tiedä, ehkä ei, mutta äidin vaisto on arvokas Jumalan lahja.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:13
Vuosi 1528 oli evankeliumin hiljaisen leviämisen aikaa ja Luther kulki eri seuduilla saarnaten kirkoissa ja keskustellen pappien kanssa.

Talonpoikaiskapinan kauhut mielessään, ehkä vähän huonolla omallatunnollakin, Luther kehoitti ruhtinaita suhtautumaan lempeästi lapsikasteen kieltäjiin (joita myös Thomas Müntzer oli ollut).

Sulttaani uhkasi ja keisari kutsui Speierin toiset valtiopäivät koolle maaliskuussa 1529. Turkkilaisten lisäksi keskusteltavana tulisi olemaan Lutherin asia.

Katoliset ruhtinaat olivat täynnä revanssihenkeä, ehkä he tiesivät että paavi oli jotenkin lepyttänyt keisarin?

Ja niin tosiaan Speier II päätettiin ottaa Wormsin edikti voimaan, kieltää kaikki uudistukset ennen suurta konsiilia, joka olisi seuraavana vuonna. Lutheria sai kuunnella, mutta Zwinglin ja kasteenuusijoiden seuraajia uhattiin kuolemanrangaistuksella.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:28
uskonpuhdistusta kannattavat ruhtinaat ja heidän kanssaan valtiopäiville osallistuneet protestoivat päätöstä jyrkästi huhtikuun 25. 1529.

sen tähden meitä yhä tänään kutsutaan "protestanteiksi", kun Speierin toisista valtiopäivistä laitettiin haiseva vastalause, joka annettiin keisarille.

me protestoimme
"Jumalan Sanan vastaista,
omantunnon vastaista,
Speierin 1526 valtiopäivien päätösten vastaista"

allekirjoittajia olivat
Saksin vaaliruhtinas Juhani
Brandenburgin margrave Yrjö
Braunschweig-Lüneburgin herttuat Ernest ja Frans
Hessen landgrave Filip
Anhaltin prinssi Wolfgang
sekä neljäntoista keisarillisen kaupungin edustajat.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:37
Mitä nyt sitten taas oli tapahtunut, kun tuulensuunta näin sai muuttua.

Medicien suvun paavi Klement VII asiat eivät olleet menneet Speier I jälkeen menneet oikein hyvin.

Klement VII eli Giulio di Giuliano de' Medici (1478-1534) oli avioliiton ulkopuolella syntynyt, kuuluisan Lorenzo Loistavan sukulainen. Älykäs ja etevä paavi, jota pidettiin kovin maailmallisena ja joka ei suhtautunut asioihin niiden vaatimalla vakavuudella.

Hyvin hajanainen Italia oli varsinaisten poliittisten juonittelujen maa. Sekavuuksien keskellä Bourbonin herttua Kaarle III ja Hapsburgien ritareita, Landsknechte, johtava Georg von Frundsberg marssivat Roomaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:41
Bourbonin Kaarle III kuoli kesken hankkeen, ja hänen sotilaansa jäivät ilman palkkaa ja vaille johtajaa.

Toukokuussa 1527 Rooma paloi taas kerran.

Paavi parka oli piiloutunut pyhien enkeleiden turviin Sant'Angelon linnaan.

Raivoavat sotilaat murhasivat, raiskasivat, ryöstivät ja tuhosivat renesanssiajan loisteliaan Rooman niin ettei se koskaan siitä toipunut.

Paavi sai pitää henkensä 400.000 dukaatin lunnailla, mutta jäi linnaansa vangiksi. Maat ja mannut menivät kuka kerkisi ottamaan.

Kerjäläiseksi pukeutuneena paavi onnisti pakenemaan puolen vuoden vankeuden jälkeen.

Ei ollut häävi tilanne, kun hän lopulta lokakuussa 1528 uskalsi palata tuhottuun Roomaan.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:48
Kaarle V espanjalainen meni sitten ja palautti vähän järjestystä Italiaan ja antoi paaville vähän maita ja mantuja takaisin.

Tällainen oli siis Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan ja Rooman paavin välinen tilanne Speierin toisien valtiopäivien aikaan.

Voit arvata kuka sanoi, missä kaappi seisoo. "Käy voimalla Lutheria vastaan" paavi kehoitti pelastajaansa. Mutta isojen sanojen takana ei ollut juuri muuta.

Englannin uskonpuhdistuksen kirkko itsenäistyi Klement VII kuolinvuonna 1534.

Pari päivää ennen kuolemaansa 25.9.1534 paavi Klement teki kuitenkin yhden hyvän jutun, hän tilasi Michelangelolta Sistiiniläiskappeliin taideteoksen aiheesta "Viimeinen tuomio".
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 14:52
Speier II herätti siis tuon kuuluisan protestin.

Mutta nyt olivat lähtemässä liikkeelle niin isot rattaat syvällä Euroopan maaperän alla, että kukaan ei tuohon aikaan sitä osannut kuvitella.

Puhumisen aika alkoi olla ohi ja Herran Jeesuksen evankeliumin asian ympärille alkoi muodostua voimakas sotilas-poliittinen ryhmittymä, joka tunnetaan Schmalkaldenin liittona.

Kansat olivat lähtemässä liikkeelle syvästä unesta, eikä Eurooppa tulisi koskaan enää olemaan saman näköinen.

Näistä jatkuvasti suuremmaksi käyneoistä sotilaallisista kamppailuista evankeliumin ympärillä myöhemmin.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 15:00
Vuoden 1529 kuluessa Luther keskittyy kansanopetuksen auttamiseen, ja kirjoittaa maailmankuuluksi tulleen Vähän Katekimuksen maalikuussa ja perusteellinen Iso Katekismus valmistuu 4.5.1529.

Hän on ilmeisesti tottunut jo uhkaaviin pilviin taivaanrannalla ja virsi kertoo, millä mielellä äijä oli. Nyt hän ei olisi enään heittänyt pelkällä mustepullolla...

Mutta evankeliumi vaarantui nyt uskonpuhdistuksen sisäisissä asioissa kristillisen rakkauden nimissä.

väsymätön oli syvyyden henkien viha ja raivo.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 15:07
Voisimme ehkä ajatella tällaista kuvaa. Herra Jeesus valmisteli itselleen palvelijan Saksan maalta ja kun aika oli oikea, lahjoitti hänelle pienen lippaan.

Siellä oli jalossa astiassa kallis hunajanpisara.

Nyt hän vaelsi aikansa ihmisten keskuudessa kertoen tästä aarteesta ja sanoen, että kuka haluaa saa saman äärettömän arvokkaan lahjan ilmaiseksi omakseen.

Pahat tulivat ja koettivat hänet miekoin suistaa, mutta hyvät ruhtinaat ja enkelit eivät sitä sallineet, ei edes rutto vienyt.

Tuomas tuli ja sanoi, annas, tällä aarteella vapautamme talonpojat ja kaikki sorretut. Luther sanoi, että se ei ole tarkoitus.

Nyt tuli Zwingli, ja sanoi, minäkin olen saanut kalliin hunajan pisaran! Luther sanoi "tuo ei ole sama kuin tämä, jonka Jeesus minulle antoi"

Lokakuun 1 1529 alkoivat Marburgin keskustelut, jossa Ulrich Zwingli ja sveitsiläiset teologit koettavat saada Lutherin myöntämään, että kyllä tämä nyt melkein sama on.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:28
Keskustelun aiheena Marburgissa 1.-4. lokakuuta 1529 oli Herran pyhä ehtoollinen.

Koollekutsujana oli Hessenin Filip I josta kohta enemmän. Hänen tavoitteenaan oli yhdistää protestantit keskenään sisäisesti nyt kun Speir II oli asettanut reformaation taas vaaralle alttiiksi.

Lutherin, Melanchtonin ja Zwinglin lisäksi keskusteluissa olivat mukana

Johannes Agricola (1494-1566)
Luther, humanisti
kuoli Berliinissä ruttoon

Johannes Brenz (1499-1570)
Luther, reaalipreesens

Martin Bucer (1491-1551)
Zwingli-Luther sovinto

Caspar Hedio (1494-1552)
Zwingli, teologi
(kaikki lapset menehtyivät ruttoon Strasbourgissa 1541)

Justus Jonas (1493-1555)
Luther, kielenkääntäjä

Johannes Oecolampadius (1482-1531)
Zwingli, teologi

Andreas Osiander (1498-1552)
Luther, teologi
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:39
koetan tässä vähän käydä tätä pyhän ehtoollisen asiaa läpi Marburgin 1529 väittelyn merkeissä.

Luther vaistosi taas jotain hyvin vakavaa, ja vaikka neljästätoista eri kohdasta voitiin sopia yhteisesti, viidestoista kohta jämähti jumiin.

Ja on ollut jumissa siitä lähtien luterilaisten ja kalvinististen protestanttien välillä.

Jopa niin jumiin, että Luther sanoi Zwinglin teologeista, "nämä eivät ole kristittyjä".

Luterilaisten on yhä tänään helpompi käydä ekumenisia keskusteluja roomalais-katolisten kanssa kuin kalvinististen kristittyjen kanssa.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:41
Evankeliumin vaara oli nyt siinä, että sielunvihollinen olisi halunnut pikkuisen muuttaa yhdestä mitättömältä näyttävästä kulmasta Lutherin saamaa kallista hunajanpisaraa.

"ihan vaan tämmöinen pikkujuttu, näin saavutatte myös sotilas-poliittisesti tärkeän yhtenäisen rintaman katolisia vastaan, rintaman, jota Hessenin Filip I näistä keskusteluista toivoo" se sanoi vaikuttaen kovin rauhaa rakastavalta.

"kannattaako tuollaisen hiusten halkomisen takia pitää etäisyyttä?"
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:44
olet varmaan kuullut tämän pikkuisen asian monta kertaa

Luther opetti, että Herran pyhässä ehtoollisessa leipä ja viini ovat todellisesti Jeesuksen Kristuksen ruumis ja veri, sinun edestäsi annettu ja vuodatettu.

Zwingli opetti, että Herran pyhässä ehtoollisessa leipä ja viini merkitsevät Jeesuksen Kristuksen ruumista ja verta, sinun edestäsi annettu ja vuodatettu.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:50
Zwingli korosti Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen olemuksen eroa.

Jumalallisena Jeesus voi olla länsä kaikkialla, ja on kuin säteilevä aurinko läsnä ehtoollispöydässä, jossa leipä ja viini muistuttavat ja symbolisoivat Hänen ruumistaan.

Ruumiillisesti taivaaseen astunut Jeesus on Isän oikealla puolella.

Luther korosti Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen olemuksen yhteyttä.

Jeesus istuu Isän oikealla puolella, ja hänen ruumiinsa on sen tähden läsnä kaikkialla, missä Jumala on läsnä.

Koska Jeesus sanoo evankeliumissa "tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. tämä on minun vereni, joka teidän edestänne vuodatetaan" niin asia on näin, vaikka se ei järkeen mahtuisi. Kyseessä on suuri salaisuus, mysteeri.
 
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 16:53
Jotenkin noin.

Jos Martti Luther olisi antanut Marburgin keskusteluissa reaalipoliittisista syistä periksi reaalipreesensistä, evankeliumi olisi turmeltunut.

voi olla, että suuri osa kristikuntaa katsoo asioita toisin. voi olla, että kalvinistit ja heidän teologiaansa noudattavat vaikuttavat Kristuksen kirkossa monin tavoin Pyhän Hengen voimassa.

Mutta tämä kallis hunajanpisara on tallessa, koska Luther sitä niin huolella varjeli.

on suuri etuoikeus saada kuulua tämän ukkelin nimeä kantavaan kirkkoon. etenkin kun nimessä on myös sana "evankelinen"
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 19:28
Keskustelun kutsui koolle Hessenin landgrave Filip I (1504-1567)

Tämä merkittävä henkilö Saksan historiassa ja uskonpuhdistuksen vaiheissa näki Lutherin ensimmäisen kerran Wormsin valtiopäivillä 1521.

Hän oli silloin vain 17 vuotias, mutta jo merkittävän ruhtinaskunnan hallitsija. Lutherin olemus teki häneen syvän vaikutuksen.

Filip keskusteli Melanchtonin kanssa 1524 ja tämä sai hänet liittymään uskonpuhdistuksen joukkoihin. Hessen ruhtinaskunnan joukot olivat hänen johdollaan mukana Frankenhausenissa odottamassa Thomas Müntzeriä.

Speirin ensimmäisillä valtiopäivillä 1526 Hessen Filip I oli jo aktiivisesti ajamassa uskonpuhdistuksen vapauksia ja Wormsin ediktin kaatamista.


 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 19:38
Ja heti Speierin jälkeen hän pisti tuulemaan Hessenissä vähän kuin Kustaa Vaasa samoihin aikoihin Ruotsi-Suomessa.

Kirkon omaisuus, luostarit ja maatilat, otettiin, Marburgin yliopisto perustettiin Wittenbergin mallin mukaan, ja jumalanpalvelusta ja kansanopetusta ryhdyttiin järjestämään Martti Lutherin ehdottamalla tavalla.

Marburgin keskustelun koonnut ja itsetkin zwingliläisyydestä epäitly Filip I on siis tärkeä hahmo, jonka merkitys myöhemmin vain kasvoi. Mutta hänellä oli Lutherille muutakin asiaa.
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 19:42
Sen ajan diplomatian mukaan nuori Filip I oli saanut vaimokseen rumanlaisen Saksin kreivin tyttären Kristiinan. Taisi tyttö olla kallellaan alkoholiin päin, sanotaan.

Onneton Filip I kirjoitti Lutherille ja kysyi, mites jos hän ottaisi toisen vaimon Kristiinan rinnalle?

Luther vastasi, että Raamattu ei kiellä useamman vaimon ottamista, kuten patriarkat osoittavat. Mutta kristityllä täytyy olla siihen erityinen syy, ja koska sellaista ei ole, hän ei suositellut Filipille asiaa.

Melanchton taas oli suositetellut Englannin Henri VIII että tämä ottaisi avioeron sijasta toisen vaimon.

Filip ja Kristiina saivat 10 lasta, mutta rakastajattariensa takia hän ei päässyt moneen vuoteen Herran ehtoolliselle.

4. maaliskuuta 1540 Filip I sitten otti toisen vaimon Margarethe von der Saalen, aiheuttaen melkoista päänvaivaa uskonpuhdistuksen asialle.
MikkoL:
Hessenin Filipin muotokuva on wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/
Image:Wartburg-Philipp.von.Hessen.JPG
 Kirjoittanut: MikkoL, 01.07.2007 19:53
Kakkosvaimonsa Margaretan kanssa Filip I sai yhdeksän lasta ykkösvaimonsa, ei-niin-kauniin Kristiinan kymmenen lisäksi.

Siis kaikkiaan yhdeksäntoista.

lapset jakoivat sitten isänsä suuren ruhtinaskunnan neljään osaan

Hesse-Kassel
Hesse-Marburg
Hesse-Rheinfels
Hesse-Darmstadt

Niin että oli isä Lutherilla monenmoista huolenaihetta, hänestä oli tullut merkittävän uuden liikkeen ehdoton auktoriteetti, jolta kuninkaat, ruhtinaat ja heidän neuvonantajansa kysyivät elämän tärkeimmistä asioista.

Kuolemaansa asti Hessen Filip I koetti saada Lutherin ja Zwinglin sopimaan ehtoollisen asiasta.

Turhaan.

ei asiasta ole sovittu vieläkään eikä taideta sopia